Kalkutta

Aurinko paahtaa.

Kilkattaa ja kalkattaa. Ihmisten puheet ja sanojen sorinat.

Moottoreiden äänet ja lasten kimeät.

Ilma on äänistä täynnä. Makeista tuoksuista, sekoitus hedelmää ja hikeä.

Auringon polttamaa ureaa.

Joku huutaa. Joku vastaa.

Joku itkee. Joku nauraa.

Juna on täysi ja keskellä Kalkuttaa.

Suurella torilla maahan liiskattuja hedelmiä ja mausteita jotka huumaavat herkän pään.

Eläviä kanoja.

 

 

 

————–

IC 16.10.09 RMK-HKI Klo 10.19

Yksi vastaus kirjoitukseen “Kalkutta”

  1. Linja-autoasema ei voi koskaan olla kuin Kalkutta, runollisen ureallle haiseva Kalkutta. Ei ole eläviä kanoja, on kaikenlaisia herhiläisiä

Vastaa