Tuolinäytelmä, ensimmäinen näytös

Juna on ajettu varikolta raiteelle. On kirkas ja aikainen aamu.

Aurinko paistaa junan ikkunoista sisään ja Tyyny ja Tarjotin keskustelevat.

 

Tyyny:  Voi tuota aurinkoa pojat ja tytöt! Jo kolmatta päivää paistaa se kirkkaana kuin naantali.

Tarjotin: Voiko ihanampaa olla  kuin auringon ensimmäiset säteet harmaalla muovipinnalla. (huokaisee)

Tyyny: Niin, Tarjotin, ei taida olla. Sinun pinnallasi aurinko totisesti leikittelee kauniisti. Sinä olet kuin kirkas ja soliseva puro.

Tarjotin: (punastuu)

Tyyny: Mutta niin arkista on elämämme, Tarjottimiseni, että töihin on ryhdyttävä heti aamutuimaan.

Tarjotin: Pitikö sinun Tyyny noin tylysti palauttaa meidät arkeen. Pian taas valuu kaatunut kahvi ja sokerimehu pitkin uljasta pintaani jota niin rakastat.

Tyyny: Älä murehdi, Tarjotinkulta. Pian on päivä taas illassa ja pääsemme varikon suojiin huollettaviksi.

Auringosta

Kirjoitan auringosta.

Istun sen päällä kuin runoilija.

Juna kulkee pilkulta toiselle ja matkustajat työntävät hikisiä päitä ja käsiään ulos ikkunoista.

Ei auringossa ole kuuma.

Aurinkotuuli on mukavan raikas ja viileä.

Auringon aprikoosia tai persikkaa muistuttava pinta on hyvä ja miellyttävä istua.

Sen jouste on parasta.

Paljon pilkkuja tänä vuonna!

Niiden vuoksi tuo junakin täällä kulkee.

Ihmiset heiluttavat hikisiä käsiään junan avoimista ikkunoista.

Innokkaita ilmeitä kyllä, nuoria ja vanhoja.

Hikisiä naamoja.

Aurinko paistaa.

 

 

 

—–

25.5.09 IC RMK-HKI Klo 9.20

Teinit metelöivät

 

Teinit metelöivät.

Puhuvat, omasta mielestään jos heiltä kysytään.

Metelöivät jos minulta.

Yksi heistä haluaisi Lappiin vaeltamaan.

Metelöimään, jos minulta kysytään.

Huutaisivat tunturissa niin että routa järkkyy.

Teinit metelöivät.

Syövät sipsejä, jos heiltä kysytään.

Rapistelevat megapusseja ja rouskuttavat sirpaleita kolmen penkkirivin päähän.

Teinit metelöivät, ovat hiljaa omasta mielestään jos heiltä kysytään.

Heiltä ei kysytä.

Metelöivät.

 

 

 

————–

18.5.09 IC HKI-RMK Klo 19.09