Graavilohireissumies

Kiire tähän tuli.

Tänne istumaan.

Viipotin laiturilla kuin tuuli. Ohitin maisteri Frangenin helposti. Hän oli matkalla Tampereelle. Vihdoinkin.

Maisteri taitaa olla hämäläinen ihan syntyjään. Hidas oli mutta erittäin hyvin pukeutunut.

Nyt olemme Pasilassa. Klo 19.17. Ihmisiä nousee junaan, paikat täyttyvät yksitellen.

Taakseni lennähti Helsingin rautatieaseman kahvila Elielistä ostettu graavilohireissumies. Olen siitä satavarma. Olen aukonut niitä leipiä niin monta että tiedän tuoksun kun sellainen pelmahtaa. Enkä muuten pidä siitä tuoksusta.

Söisi sen suuhunsa nyt ripeästi!

Mutta ei.

Haluaa kiduttaa minua, kirjanpitäjäparkaa.

Graavilohireissumiehellä.

Konduktööri on tulossa.

Rahastaa jo selkäni takana.

 

——————–

10.10.08 IC HKI-RMK klo 19.07

Raitapaitainen ahvena?

Mies otti aikaisemman junan että ehtii jonnekin minne ehtiä pitää. Kävi soittamassa puhelun vaunujen välikössä eikä häirinnyt puhelulla muita. Nyt istuu tuossa ja lukee lehtiä.

Edestä lähti raitapaitainen nainen, suhautti ovet auki ja hävisi.

Jonkun vauva virittää itkupilliään. Oli itkeä ihan kunnolla mutta sai ilmeisesti  tissin suuhunsa eikä nyt malta muuta.

Konduktööri kulki ohitse pahvinen kahvimuki kädessään. Lepohetki tiedossa.

Raitapaitainen nainen tuli takaisin. Ilmestyi tyhjästä. Näen hänen profiilinsa joka on hyvin kaunis ja kiehtova. En viitsi katsoa tarkemmin, en halua tuijottaa koska tuijotuksen huomaa. Olkoon nainen siinä vaan, kauniina.

Mielenkiintoista miten toisen tuijtouksen usein huomaa. Aistii läsnäolon. Jonkunlainen energia, voima siinä on.

Ehkä Hietanen on oikeassa. Hänhän sanoi, että ihminen on alkujansa kala. Tarkemmin sanottuna ahvena. Ja kaloillahan on se kylkiviiva-aisti. Sellainen meilläkin on, ihmisillä, niiltä ajoilta jäänyt.

Lisäksi joillekin tyypeille on jäänyt kalan silmät.

Juna kulkee vaan. 158 km/h. Joskus ajattelen paljon nopeammin kuin juna. Meissähän on sellainen ero kuitenkin, että juna pääsee asemalle, minä en koskaan.

Raitapaitainen nainen jäi Tikkurilassa pois. Vetäisi ruudullisen takin raitojensa päälle.

Suhautti ovia taas ja katosi.

 

——————

10.10.08 IC RMK-HKI Klo 10.10

Teinit räkii

Perjantai.

Inhaa kävellä aseman laitureilla ja väistellä räkäklimppejä ynnämuuta.

Kun 100 teiniä räkäisee eteesi yhtä aikaa, niin mitä siinä voi tehdä muuta kuin vetää päätä syvemmälle kauluksen sisään ja kiihdyttää nopeasti ohi.

Jos olisin edes amatööritason nekkaaja tai itämaisen taistelulajin harrastaja uskaltaisin asiasta pontevasti huomauttaa. 

Jos joku sen jälkeen urputtaa, niin vedän pataan!

Mutta näinhän se ei siis mene.

Tällainen hento, hintelä kukkakeppi kirjanpitäjä ei vetele ketään pataan eikä kattilaan. Eikä edes huomauta pontevasti vaikka aihetta olisikin.

Tämä vaan mutisee johonkin pölyiseen blogiin jota kukaan ei edes lue.

Helsingin pohjoisella taivaalla oli koko päivän tummansininen pilvimassa, lähes musta. Upea! Meren päällä, sen yllä lepäsi sen sijaan sininen taivas ja muutama valkoinen poutapilvi. Minä tein töitä talon viidennessä kerroksessa ja katsoin merelle aina kun pystyin.

Juna lähti juuri räkäiseltä asemalta.

Kello 19.08.

Pasila.

 

————————-

3.10.08 IC HKI-RMK Klo 18.56